Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallituspuolueiden nuoret: Kaivoksille ei tilaa saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallituspuolueiden nuoret tuomitsevat kaivostoiminnan saamelaisten kotiseutualueella. Kaivostoiminnalla olisi peruuttamattomat vaikutukset saamelaisten perinteisille elinkeinoille ja kulttuurille. 

Jatka lukemista ”Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallituspuolueiden nuoret: Kaivoksille ei tilaa saamelaisten kotiseutualueella”

Eläkejärjestelmä vaatii nopeaa korjausta – eläketaakka ei saa kaatua nuorten sukupolvien ja pienituloisten niskaan

Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen syntyvyys laskee ennakoitua nopeammin, mikä aiheuttaa eläkejärjestelmälle kestämättömiä kustannuspaineita. Eläkeuudistus tulee ottaa käsittelyyn pikimmiten, jotta ylisuuret eläkemaksut eivät kurita pienituloisia ja kaadu nuorten sukupolvien niskaan. Kun vauvoja syntyy vähemmän ja eläkeläisiä on jatkuvasti enemmän, on korkea aika uudistaa kestämätön eläkejärjestelmä eikä tyytyä pelkkään tekohengittämiseen.

Jatka lukemista ”Eläkejärjestelmä vaatii nopeaa korjausta – eläketaakka ei saa kaatua nuorten sukupolvien ja pienituloisten niskaan”

Turvataan Suomen tulevaisuus – muistetaan koulutusrahat ja opiskelijan toimeentulo!

Vihreät nuoret peräänkuuluttavat koulutuspanostusten ja opiskelijan toimeentulon muistamista budjettiriihessä.

“Opintorahaan tarvitaan tuntuva nosto ja opintotuen opintopisterajoista tulee luopua. Budjettipäätöksissä on taattava korkeakoulujen perusrahoituksen korotukset ja varmistettava tulevien sukupolvien mahdollisuudet kasvaa rakentamaan kestävää Suomea” vaativat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Sameli Sivonen ja Amanda Pasanen.

Jatka lukemista ”Turvataan Suomen tulevaisuus – muistetaan koulutusrahat ja opiskelijan toimeentulo!”

Me olemme velkaa nuorille ja tuleville sukupolville, että ilmastonmuutokseen puututaan nyt.

Vihreiden nuorten puheenjohtajien Sameli Sivosen ja Amanda Pasasen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 16.2.2019

Kun me elettiin lapsuutta 90-luvun alussa, eli Suomi historiallista aikaa. Suomen energiankulutus laski. Samalla myös Suomen kasvihuonepäästöt laskivat. Ei syöty lihaa, syötiin kaurapuuroa. Ei ostettu uusia vaatteita vaan kierrettiin kirppareita. Se ei kuitenkaan monille ollut vapaaehtoista, sillä silloin elettiin lama-aikaa.

Yli 20 vuotta sitten solmittiin myös maailman ensimmäinen globaali ilmastosopimus. Kioton pöytäkirjassa maailman maat sopivat ensimmäistä kertaa yhteisistä tavoitteista vähentää päästöjään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Meidän syntymävuosikymmen 90-luku toimii nykyisenkin ilmastopolitiikan verrokkivuotena, kun päästövähennystavoitteet suhteutetaan vuoden 90-tasoon.

Vaikka Suomessa lähtikin heti laman seurauksena päästöt alenemaan, ei tie ole jatkunut samanlaisena tähän päivään. Viimeisen 30 vuoden aikana me ollaan kasvatettu meidän energiankulutusta niin paljon, että ilmakehään on päästetty enemmän hiilidioksidia kuin kaikkina aiempina vuosina yhteensä ihmisen historiassa.

Nyt meillä alkaa olla kiire.

Jatka lukemista ”Me olemme velkaa nuorille ja tuleville sukupolville, että ilmastonmuutokseen puututaan nyt.”